Aijai, kun on päässyt pinttymään hyvä tapa eli aamupuuro. Rutiini alkoi silloin, kun pojalle ruvettiin syöttämään kaurapuuroa aamuisin. Kerran on ollut hiutaleet loppu, muuten tavasta ei tingitä. Olen samaa tahtia muuttunut mikropuuron ystäväksi, ihan siitä syystä, että tiskiä tulee vähemmän. Näin sitä aikuinen ihminen oppii oikomaan ja hylkää tiukasti puolustamansa kattilakoulukunnan.
Valmiin puuron sekaan raastan kaksi omenaa, raastinraudan pienimmällä reiällä pojalle soseeksi ja itselleni isommalla raasteeksi. Tekee minulle n. 250 g, mikä on jo puolet päivän vähimmäismäärästä. Tiedättehän, ”puoli kiloa päivässä”. Iso lautasellinen puuroa ja körö omenaraastetta tekevät n. 230 kcal. Terveellistä, edullista ja kaiken lisäksi hyvvää. Ei tarvi suolaa eikä rasvaa läträtä. Hankalin osuus on kuivahtamaan päässeiden jämien saaminen irti lautasesta – siispä lautanen likoamaan syönnin jälkeen pikkasen äkkiä.