”Varautuneen positiivisesti uskallan onnitella teitä, rouva Pietilä. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka huominen päivä sattuu olemaan elämänne huono-onnisin viritelmä. Mutta tähän asti olette pelanneet korttinne oikein hienosti tänä vuonna, ja vielä nauttineet pelistä.
Ensinnäkin, kestitte hienosti yhdeksän kahdestoistaosaa vuodesta raskauden mukanaan tuomia haasteita. Huomasitte kyllä itsekin raskauden olleen helppo, ihmettelitte ääneen useita kertoja missä viipyvät kivut ja kolotukset. Ehkä joku muu olisi oikaissut ketaransa ojolleen ja päättänyt sairastaa raskauttaan täysin siemauksin. Mutta ei, rouva Pietilä, te halusitte todistaa, että pieni raskaus piristää. Suurimpana suorituksena mainittakoon seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen ammatilliset erikoistumisopinnot, joista saitte kiitettävän todistuksen joulukuussa. Lisäksi vuoden aikana haksahditte sekä Zumbaan että kahvakuulaan, ja vähempään tyytymättä hankitte molempiin ohjaajalisenssit. Olen onnellinen puolestanne, että olette onnistuneet vahvistamaan jälleen liikunnallisuuden merkitystä elämässänne. Se tie on varmasti oikea, kuten myös valitsemanne laajempi näkökulma, josta ihmisyyttä tarkkailette.
Raskaus päättyi syyskuun viimeisenä iltana onnellisesti ja saitte tavata ensimmäistä kertaa hurmaavan tyttärenne. Olette jo tuonkin jälkeen päässeet täyteen vauhtiin, mistä jo annoinkin esimerkkejä. Teillä näyttää olevan kiire todistaa, ettette suinkaan ole kiintynyt raskauskiloihinne. Haluatte näyttää esimerkkiä siitä, kuinka aktiivinen kahden lapsen äiti ei nahistu vaan kukoistaa. Olette erinomainen, hellä ja huolehtiva äiti. Olette onnistuneet vahvistamaan uskoanne selviytymisestänne kaoottisessa arjessa, joka toisaalta on monotonisessa yksinkertaisuuksien toistossaan puuduttavaa. Olette onnistuneet löytämään siitä kauneutta ja mahdollisuuksia.
Eniten haluan onnitella teitä avioliitostanne herra Pietilän kanssa. Elätte tunnetusti haasteellista aikaa pienten lasten kanssa ja olette itsekin useita kertoja vuoden aikana vannoneet liittonne kestämisen olevan ihme näissä olosuhteissa. Ymmärrätte parisuhteen merkityksen todellisen onnellisuutenne kivijalkana. Ensi vuodelle heitänkin haasteen, kuinka voisitte sijoittaa aikaanne ja energiaanne suhteeseenne? Olette edelleen silminnähden rakastanut. Kaikki avioliittoonne panostamanne pelimerkit tulevat moninkertaisina takaisin. Rouva Pietilä, luotan siihen, että te jos kuka tiedätte mitä Tahtominen on.
Haluan onnitella teitä myös siitä, että olette onnistuneet valitsemaan vierellenne loistavia ystäviä. Tämän vuoden aikana olette nauttineet lajitovereistanne ja löytäneet omien sanojenne mukaan ”todellisia helmiä”. Näen tulevaisuutenne ystävienne kanssa erittäin hedelmällisenä ja antoisana. Inspiroitte toinen toisianne. Jatkakaa nöyrää ihmettelyänne siitä, mistä nuo enkelit ovat tiellenne lennähtäneet. Tunne siitä, että ette ansaitse niin hienoja ihmisiä ystäviksenne, on terveellinen.
Tänä vuonna sukulaisenne ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Suurimmat toiveenne ja pelkonne liittyvät heidän terveyteensä. Toivon vilpittömästi hyvää vointia heille.
Muistakaa, että ette voi pelastaa idiootteja heidän omilta huonoilta valinnoiltaan. Kulutatte aivan turhaan energiaanne siihen.
Mitä tulee lastenne kasvattamiseen, te olette paras asiantuntija, ja teidän tehtävänne on asettaa rajoja sekä heille, että heidän suojakseen. Tiedätte itse, mitä tällä kryptisellä ohjeella tarkoitan.
Teidän ei edelleenkään, hyvänen aika sentään, tarvitse miellyttää kaikkia, eikä oikeastaan juuri muita kuin itseänne.
Olette olleet itsellenne sopivan armollinen ja oppineet toisaalta ihastuttavaa rentoutta toimissanne. Tiedätte, että asioilla on tapana järjestyä. Fatalistinen uskonne siihen, että kaikella on tarkoitus, on suloista ja toimivaa. Olette ehkä edelleen toisinaan hieman huolestunut, mutta olette huomanneet, ettei siihen ole aihetta. Uskaltakaa olla huolestumatta liiaksi.
Tämä vuosi on osoittanut, että teitä, rouva Pietilä, ei helpolla lannisteta. Olette ottaneet opiksenne vannoessanne ensi vuoden olevan vähemmän kunnianhimoinen ja enemmän seesteiseen perhe-elämään keskittyvä. Sen haluaisin toden totta nähdä, vaikka epäilenkin, että luonteellenne tyypillisellä tavalla saatte aikaan enemmän kuin tarpeellista on. Saatte kyllä kaiken mitä haluatte, siinä tuskin on enää mitään epäselvää.
Huolehtikaa, että teiltä liikenee hieman aikaa ajautua upeisiin seikkailuihin! Varoitan teitä liiasta maltillisuudesta, jota teiltä toivotaan ja edellytetään.
Ennustan edessä olevan myös asioita, joihin ette voi itse vaikuttaa saati varautua. Sanonpahan tämän vain nyt, jotta tiedostatte senkin. Menettäkää ylimääräinen hallitsemisen tarve, ette kuitenkaan pysty tekemään varasuunnitelmaa varasuunnitelman varasuunnitelmalle, koska ette ole insinööri.
Teillä on paljon menetettävää ja tiedän, että pystytte pitämään elämän haurauden mielessänne. Suhtaudutte rationaalisesti siihen, että mielialanne saattaa heilahdella verensokerinne mukana (mitä on odotettavissa vielä jonkin aikaa, koska nälkäähän kyllä näette ennen kuin saavutatte sen keveyden tilan, johon pyritte) ja riippuen siitä, kuinka levollisia öitä saatte nukkua (unettomia öitä saatatte päästä viettämään kahden lapsenne järjestäessä muuta tekemistä). Järkeilyn lisäksi toivoisin luovuuden ja runouden hetkiä, jolloin heittäytyisitte tunteelliseksi ja dramaattiseksi, jolloin saisitte hieman etäisyyttä pukliin ja kakkaan.
Tätä vuotta on vielä jäljellä viikko, kirjoittaessani tätä näin jouluaattona aamuyöllä. Silläkin uhalla, että mitä vain ehtii vielä tapahtua, onnea vuodesta 2010 ja olkoon vuosi 2011 täynnä rakkautta ja rauhallisia tilanteita. Mikäli jatkatte lempeän kärsivällisyyden ja brutaalin huumorin tiellä, uskoisin ensi vuoden olevan mehukas, maukas ja makea.
Ystävällisesti teidän, rouva Pietilä,
rouva Pietilä.”